NÄKÖAISTI

Mehiläisillä on pään sivuilla suuret verkkosilmät ja päälaella kolme pistesilmää. Verkkosilmä koostuu tuhansista vierekkäisistä näkötorvista, joista jokaisen päässä on oma pieni linssi. Pistesilmässä on kussakin oma linssinsä. Jokainen näkötorvi näkee vain hyvin pienen näkökentän osan, ja mehiläisen näkemä kuva muodostuu näin vierekkäisistä, kirkkaudeltaan ja väreiltään erilaisista pisteistä; mehiläisellä on siis niin sanottu mosaiikkinäkö. Mehiläinen havaitsee sitä paremmin, mitä useamman näkötorven kenttään kohde ulottuu, joten mehiläinen näkee hyvin vain ihan lähelle, paremmin rikkonaiset kuin ehjät kuviot kuten myös liikkeen paremmin kuin liikkumattoman kohteen.  Mehiläinen erottaa spektrin aallonpituuksista keltaisen, sinivihreän, sinisen, violetin ja ultravioletin. Lisäksi se voi erottaa kullakin aallonpituusalueella värisävyjä, ei kuitenkaan yhtä hyvin kuin päävärejä. Punaisen mehiläinen näkee harmaana, mutta punaiset mesikukat ovatkin purppuranpunaisia, joten mehiläinen näkee ne sinisinä tai ultraviolettia heijastavina.

Mehiläinen ei näe esineiden muotoa, mutta voi käyttää hyväkseen niiden keskinäistä sijaintia suunnistaessaan, joten se erottaa oikean ja vasemman, etu- ja takapuolen sekä ylä- ja alapuolen.